Lämpötila on avaintekijä, joka vaikuttaa moottorin sisäisten materiaalien suorituskykyyn ja sen yleiseen käyttötehokkuuteen. Moottori koostuu monista materiaaleista, mukaan lukien käämityseristysmateriaali, pysyvä magneettimateriaali ja laakerimateriaali. Näiden materiaalien ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi lämpötilan vaihtelun kanssa. Esimerkiksi käämityseristysmateriaalit pyrkivät kiihdyttämään ikääntymistä korkean lämpötilan ympäristöissä, mikä johtaa eristyksen suorituskyvyn heikkenemiseen, mikä lisää lyhyiden piireiden ja epäonnistumisten riskiä. Pysyvä magneettimateriaali voi menettää osan magneettistaan korkeissa lämpötiloissa, aiheuttaen moottorin magneettikentän voimakkuuden heikentymisen ja vaikuttavat moottorin vääntömomentin tuotantoon ja yleiseen tehokkuuteen. Lisäksi laakerimateriaalit kiihdyttävät kulumista huonosta voitelusta korkeissa lämpötiloissa, lyhentämällä niiden käyttöikä.
Lämpötilalla on myös merkittävä vaikutus moottorin sähköiseen suorituskykyyn. Lämpötilan noustessa moottorin käämin vastus kasvaa, mikä johtaa kuparin menetyksen lisääntymiseen vähentäen siten moottorin käyttötehokkuutta. Samanaikaisesti korkean lämpötilan ympäristö vaikuttaa moottorin magneettiseen läpäisevyyteen, mikä johtaa muutoksiin sisäisen magneettikentän jakautumisessa ja vaikuttaa siten moottorin lähtötehoon ja käyttövakauteen. Korkeissa lämpötilan olosuhteissa moottorin sisäisen lämpöjännityksen lisääntyminen voi johtaa sähkövirheisiin, kuten löysät käämät ja eristyskerroksen halkeaminen, mikä vaarantaa edelleen moottorin normaalin toiminnan.
Lämpötila vaikuttaa merkittävästi myös moottorin tärkeänä osana voitelujärjestelmän suorituskykyä. Korkean lämpötilan ympäristössä voiteluöljyn viskositeetti pienenee, mikä johtaa voiteluvaikutuksen heikentämiseen sekä moottorin laakereiden ja liukuvien osien kitkan ja kulumisen lisäämiseen. Tämä ei vain vähennä moottorin käyttötehokkuutta, vaan se voi myös aiheuttaa vakavia mekaanisia vikoja. Lisäksi korkean lämpötilan ympäristöt nopeuttavat voiteluöljyn hapettumista ja huonontumista, lyhentävät sen käyttöikäisiä, mikä vaikuttaa siten moottorin pitkäaikaiseen stabiilisuuteen.
Lämpöhäviötehokkuus on tärkeä indikaattori moottorin suorituskyvyn mittaamiseksi, ja lämpötilan vaikutusta lämmön hajoamiseen ei voida sivuuttaa. Korkean lämpötilan ympäristöissä on vaikea hajottaa lämpöä moottorin sisällä, mikä johtaa edelleen moottorin lämpötilan nousuun. Tämä ei vain vähennä moottorin käyttötehokkuutta, vaan se voi myös laukaista ylikuumenemisen suojausmekanismin, mikä aiheuttaa moottorin sammutuksen. Lämmön hajoamisen tehokkuuden parantamiseksi tarvitaan yleensä pakotettua ilmajäähdytystä tai nestemäistä jäähdytystä, mutta nämä toimenpiteet lisäävät usein järjestelmän monimutkaisuutta ja energiankulutusta.
Lämpötila aiheuttaa myös mekaanista jännitystä hengitysmoottori , vaikuttaa moottorin vakauteen ja tarkkuuteen. Korkean lämpötilan ympäristöissä lämmön laajeneminen ja kylmän supistuminen moottorin sisällä ovat selvempiä, mikä johtaa sisäosien löystymiseen ja muodonmuutokseen. Tämä ei vaikuta vain moottorin toimintatehokkuuteen, vaan se voi myös aiheuttaa vakavia mekaanisia vikoja. Lisäksi lämpörasitus korkean lämpötilan ympäristöissä voi myös häiritä moottorin ohjausjärjestelmää, mikä vaikuttaa sen toiminnan luotettavuuteen ja vakauteen.
